tiistaina, tammikuuta 24, 2006

kannattaisi olla kaunis


Olen kahlannut läpi suuren määrän työpsykologian alaan liittyviä tutkimuksia. Erityisen mielenkiinnon kohteena ovat olleet tutkimukset, joissa käsitellään non-verbaalia (sanatonta) vaikuttamista valintahaastattelutilanteessa. Onko ulkonäöllä, sivistyneillä tavoilla, pukeutumisella, eleillä, ilmeillä jne. merkitystä arviointitilanteessa?

Näyttää siltä, että kannattaisi olla kaunis (tai siis komea)Jo kolmekymmentä vuotta sitten Landy & Sigall (1974) toteuttivat tutkimuksen, jossa koehenkilöiden oli luettava viehättäviksi (attractive) ja vähemmän viehättäviksi (unattractive) määriteltyjen naisten huono- ja hyvälaatuisia esseitä. Koehenkilöiden piti arvioida kirjoittajien älykkyyttä, lahjakkuutta ja kyvykkyyttä. Landy & Sigall havaitsivat, että ulkonäöllä on vaikutusta etenkin huonosta suorituksesta annettuun arvioon. Kauniiden kirjoittajien huonot suoritukset arvioitiin parempilaatuisiksi kuin vastaavat ”rumien” henkilöiden suoritukset. Kummankin ryhmän laadukkaat suoritukset arvioitiin samantasoisiksi.

Watkins & Johnston (2000) tutkivat ulkonäön vaikutusta työhaastattelukutsun saamiseen. He havaitsivat, että kaunis saa keskinkertaisella CV:llä todennäköisimmin haastattelulkutsun kuin "neutraalit" ja "rumat". Lisäksi "rumat" saivat haastattelukutsun varmasti vain, jos heillä oli hyvä CV (so. paljon työkokemusta). Tutkimus toteutettiin simulaationa, ei oikeissa kenttäolosuhteissa.

Landy. D. & Sigall, H. 1974. Beauty is talent: Task evaluation as a function of the performer's physical attractiveness. Journal of Personality and Social Psychology, 29, 299-304.

Watkins, L. & Johnston, L. 2000. Screening Job Applicants: The Impact of Physical Attractiveness and Application Quality. International. Journal of Selection and Assessment 2/ 2000. Oxford: Black-well Publishers Ltd, 76-84.

Ei kommentteja: