maanantaina, maaliskuuta 20, 2006

nekrologi kevätsipulikukille

On kevätpäiväntasaus; kevät alkoi tänään. Ei mene kuukauttakaan siihen kun krookukset ja muut kevätsipulikukat nostavat päänsä mullan alta.

Huomasin juuri, että Scilla on toteuttanut uhkauksensa ja luopunut blogistaan. Voi ei! Miksi minusta tuntuu, kuin olisin kadottanut ystävän - enhän edes tunne häntä? Sama juttu silloin kun I-Iineksellä tuli mitta täyteen, ja blogi katosi hetkeksi. Oikeassa elämässä ei ihan helposti katoa sillä tavalla kuin Blogistanissa.

En kirjoittele kommenttejani kovin usein, mutta luin Scillan Kevätsipulikukkia viime syksystä lähtien. Monet aiheista olivat aika kaukana minun elämästäni, mutta jutut olivat silti kiinnostavia - ja aina jollakin tavalla valoisia, toiveikkaita.

Scilla oli tietääkseni ensimmäinen, joka listasi minun blogini suosikkeihin. Oli hauska huomata, että hän oli laittaunut samalle suosikkilistalleen myös isäni blogin. Tämä, jos mikä osoittaa hyvää makua ;-)

Kiitos blogista

6 kommenttia:

Scilla kirjoitti...

Ihan ensimmäiseksi: en minä katoa kokonaan. Luen edelleen erittäin aktiivisesti blogeja, kuten huomaat! Ja onhan minulla yhä kaksi harrasteblogia. Ehkä vielä aikanaan jatkan opintopäiväkirjaakin, kun pääsen kunnolla alkuun yliopisto-opinnoissa, mutta arkiblogin aika on nyt ohitse.

Tulee vähän vaivautunut olo, kun "kuoltuaan" pääsee lukemaan monista blogeista muistosanoja omalle blogilleen. Tuntuu kuin tirkistelisi jostakin pilven reunalta alas. Yhtä aikaa haikeaa ja miellyttävää.

Nyt minua jäi kovasti kiinnostamaan, kuka on isäsi? En ole nimittäin huomannut yhteyttä; ehkä et ole tullut sitä aikaisemmin edes maininneeksi.

Kiitos itsellesi tästä "nekrologista", ja mielenkiintoisesta blogistasi. :)

Telemakhos kirjoitti...

En ole vielä valmis tulemaan kaapista, sillä aion uskotella itselleni, että voisin kommentoida Telemakhoksena sellaisia asioita mistä yliopistolla ei puhuta ääneen. Kun nyt katselen blogiani, eipä siinä ole paljoa sellaista mitä en muuten olisi voinut sanoa. Tutkijan on turvallista kyhjöttää tälla tavoin kolossaan piilossa ja ajatella, että on saavuttamattomissa, jos paha paikka tulee.

Juttu olikin negrologi kuolleelle blogille, ei sinulle. Toivon lämpimästi, että jatkat opiskelupäiväkirjaasi.

Scilla kirjoitti...

Ymmärrän hyvin, että haluat pysyä anonyyminä. Itse häilyin blogissani puolianonyyminä. Ei tarvittu paljon nokkeluutta, että sai selville nimeni tai sen, miltä näytän. Oikeastaan se oli virhe: jouduin loppua kohden miettimään liian tarkasti sanojani. Mutta olenkin ehkä ylivarovainen.

Maiju kirjoitti...

Sinut on haastettu!
http://mustalampas.blogspot.com/2006/03/hyvntekevisyyshaaste.html

Hyvän idean laittoivat liikkeelle Antti ja Lasse: http://millimuksulle.blogspot.com

Tapio Kotkavuori kirjoitti...

Hei,

eräs opettajankoulutuksessa oleva sanoo tässä, että blogisi on kertakaikkiaan mainiota luettavaa :-)

Telemakhos kirjoitti...

Maiju: Pitänee vastata haasteeseen. hyvään tarkoitukseen rahat menevät. Moni työkaverini toimii aktiivisesti MLL:n paikallisyhdistyksessä.

Tapio: Suurkiitos viestistäsi. Huomaan kerta toisensa jälkeen, että en osaa arvata millaiset asiat kiinnostaisivat blogini lukijoita. Arvaan, että UPJ -asiat tuntuvat samantekeviltä opiskelijanäkökulmasta. Ne nyt vaan on pakko vuodattaa tänne, kun ei aina voi vaivata kavereitakaan. Päivitystahtini on aika hidas - ainakin tällä hetkellä.