sunnuntaina, elokuuta 13, 2006

mopojuttuja

Kuvassa toinen tämänhetkisistä ihastuksistani MV Agusta Brutale (910).

Elokuussa iskee aina vastustamaton halu hankkia itselleen lahjoja. Paremman puutteessa ostovimman voi kohdistaa HiFi -laitteisiin tai tietokoneisiin, mutta jostakin syystä kulkuneuvojen hankkiminen (so. niistä haaveileminen) on parasta. Hei tämähän kuulostaa oudolta! Ei se tuntunut yhtään siltä ennen kuin kirjoitin asiasta. No yhtä kaikki; olen ostanut kaksi uutta autoa ja moottoripyörän elokuussa; tosin eri vuosina. No, en ole ainoa. Isäkin taisi ostaa peräti kaksi autoa pari viikkoa sitten.

Huomaan katselevani moottoripyöräkauppojen sivuja huolestuttavan usein. Pitäisi vaihtaa (taas) prätkä. Onneksi olen sentään autokuumeelle melko immuuni. Vanhassa fillarissani ei ole mitään vikaa, se on erittäin hyvässä kunnossa, tehokas ja tarpeisiini juuri sopiva. On jotenkin pelottavaa, että prätkäkuume ei helpota vaikka omistaa prätkän ja ajaa sillä. Totta puhuen se poistuu vähäksi aikaa aina silloin kun vääntäytyy pyörän päältä muutman sadan kilometrin ajon jäkeen kädet turtana ja polvet jäykkinä. Tätä asiaa eivät motoristit kyllä mielellään myönnä, enkä minäkään sitä omalla nimelläni tunnustaisi. Olen jo ihan riittävän kukkahattu muutenkin. Kiirehdinkin heti perään sanomaan, että kuppi kahvia ja pieni tauko palauttavat ajohaluni nopeasti. Tärinä on ehkä pahinta; omass pyörässäni tärisee lähinnä ohjaustangon oikea puoli. Olen ajanut prätkiä, joissa jalkatapit tärisevät tietyillä kierroksilla niin, että jalkapohjia kihelmöi. Ns. "matkasohvat" (Goldwing tms.) ovat tietenkin asia erikseen, mutta niitä en ole koskaan edes kokeillut.

Kukkahatun arvonimeä ei kai ansaita sillä, että pidättäytyy keulimisesta (kyllä osaan ajaa yhdellä pyörällä), eikä sillä että koettaa ajaa nopeusrajoitusten mukaisesti. Kukkahatuiksi sanotaan meitä, jotka ajattelevat toisten motoristien harrastaman kikkailun koituvan koko porukan epäonneksi. Onnettomuuksia toki sattuu, voi sattua minullekin. Sanotaan, että on vain niitä jotka ovat kaatuneet ja niitä jotka tulevat kaatumaan. Toiset onnettomuudet ovat enemmän itse aiheutettuja kuin toiset.

Kuvassa oikealla nykyinen mopedini: Triumph Speed Triple 955i. Suomen puukirkkoja tuntevat arvaavat mistä kaupungista kuva on peräisin.

On aivan älyttömän vaikeaa ajaa nätisti porukassa, joka lähtee kikkailemaan. Olin parin kaverin kanssa paikallisten motoristien tiistaikokoontumisessa. Ajelimme sieltä takaisin mutkaisia pikkuteitä. Rata-ajoa harrastaneet kaverit ajoivat aika reippaasti, niin että he joutuivat odottelemaan minua isommissa risteyksissä. Voitte uskoa, että teki mieli ajaa yhtä kovaa heidän kanssaan. Onneksi sain hillittyä suurimmat menohalut, sillä reissun jälkeen huomasin kavereilla olevan pehmeät ratarenkaat. Minä olisin joutunut ajamaan todella riskillä, jos olisin halunnut roikkua mukana. Tätä on vaikea selittää sellaisille, jotka eivät ole ajaneet porukassa. Tunne on vähän sama kuin intissä pitkällä jotoksella: hidastelijoita katsotaan säälien.

4 kommenttia:

Anna Amnell kirjoitti...

Olet kirjoittanut lähiaikoina todella kiinnostavia juttuja kirjeiden kirjoittamisesta.

Kiitokseksi tässä linkki kohtaan, jossa on joitakin kuvia mopoista, motkskareista ja muista kulkuneuvoista, joita näin Helsingissä alkukesällä.

http://www.flickr.com/photos/
amnellanna/sets/72157594191768096/

Telemakhos kirjoitti...

Onpa hauska kuulla. Olin tottapuhuen juuri päätynyt siihen, että kumpikin lukijani on varmasti jo kurkkua myöten täynnä höpinöitäni kirjeiden tulkitsemisesta.

Kävin katsomassa kuvat. Jännä nähdä, kuinka erilailla katsot moottoripyöriä. Harrastajan huomio kiinnittyy eri asioihin kun "maallikkojen". Friikki näkee tarran väärässä paikassa, naarmun katteessa, kuluneen takarenkaan, mutta ei mopoa. Toinen harrastaja ei katso esinettä vaan miettii minkä niminen firma on tehnyt sen.

Anna Amnell kirjoitti...

Minulle motskarit, mopot ym ovat hauskoja leluja, joilla muut leikkivät, en minä. Vakavasti ottaen ne ovat tietysti kulkuneuvoja, ja kulkuneuvojen historia on kiinnostava.

En tunne näitä uusia kulkuneuvoja henkilökohtaisesti, en edes tunne ketään, jolla on motskari. Kuten kuvistanikin näkyy, ne ovat kauniita kulkuneuvoja. Sivuvaunullinen moottoripyörä on kuitenkin suosikkini. Se johtuu tietenkin elokuvista ja sarjakuvista.

hna kirjoitti...

Miehet ja mopot...