tag:blogger.com,1999:blog-17525251.post116038920005284002..comments2023-09-26T12:16:22.080+03:00Comments on opettajankouluttajan päiväkirja: tylsistyneenäTelemakhoshttp://www.blogger.com/profile/08619030414093797076noreply@blogger.comBlogger2125tag:blogger.com,1999:blog-17525251.post-1160853421851288712006-10-14T22:17:00.000+03:002006-10-14T22:17:00.000+03:00Kun ohjaaja keskittyy rivivälien kommentointiin, e...Kun ohjaaja keskittyy rivivälien kommentointiin, ei hän luultavasti ole ehtinyt/ viitsinyt lukea käsikirjoitusta.<BR/><BR/>Kirjoittamani proseminaariohjeet sisältävät tarkkoja muotoiluohjeita (marginaalit, rivivälit jne.). Tämä on tietenkin täysin turhaa niuhottamista 99%:ssa tapauksista. Mutta joskus tulee sellaisiakin, jotka keksivät palauttaa runoksi ladotun esseen - kun sitä ei oltu erikseen kielletty. Kirjoitin oppaaseeni näkemyksiä proseminaarin sisällöstä ja tavoitteista, mutta kovin tarkkoja ohjeita en onnistunut tuottamaan (koska emme päässeet ohjaajien kesken näistä asioista yksimielisyyteen)<BR/><BR/>Mutta tätähän et tarkoittanut, vaan sitä, ettei muunlaisia (kuin taittoa koskevia) ohjeita saa. Se on minunkin mielestäni outoa. Tosin jotkut oppiaineet ovat tuottaneet ihan asiallisia ja hyviä graduoppaita. Se taitaa kertoa jotain näiden oppiaineiden pedagogisen ajattelun tasosta.<BR/><BR/>Älykkäät tutkijat ja opiskelijat huomaavat asioita tarpeeksi tutkittuaan oman tietämyksensä ja mahdollisuuksiensa rajat. He tajuavat myös, että kukaan muu ei tajua näitä rajoja. Se voi masentaa. Olen myös ollut seuraamassa väitöstilaisuuksia, joissa on voinut huomata, ettei väittelijä ole itsekään ymmärtänyt mitä on kirjoittanut. Eikä edes sitä, että asiassa olisi jotain outoa.<BR/><BR/>Olet oikeassa sen suhteen, mitä sanot "vapauksista. Harva opiskelija osaa kertoa ohjaajalleen, millaisia neuvoja tai ohjaustyyliä hän kaipaisi.Telemakhoshttps://www.blogger.com/profile/08619030414093797076noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17525251.post-1160843250057837092006-10-14T19:27:00.000+03:002006-10-14T19:27:00.000+03:00Lisää yo:n ihmeellisyyksiäTiedän henkilön, joka te...Lisää yo:n ihmeellisyyksiä<BR/><BR/>Tiedän henkilön, joka teki väitöskirjaa 20 v., niistä 14 assarina. Kyllä, tiedän ettei sen pitäisi olla mahdollista. 9 v:n jälkeen tuli 5 v, se oli sellaista siirtymäkautta… Väitöskirjan asemesta tuli itsemurha. Asia on vaivannut henk.kohtaisestikin, mutta erityisesti siten, että ko. proffat olisivat voineet muutaman vuoden välein kysyä, mitä kuuluu. 10 v. jälkeen hiljaisuuskin voi olla painostavaa. Ehkä noissa nyk. systeemeissä on jotain hyvääkin? <BR/><BR/><BR/><BR/>Etsin yo:n sivuilta tietoa a:sta ja päädyin ö:hön, gradunteko-ohjeisiin. Pidin niitä vitsinä, ja vaihdoin ryhmää ja sitten ainetta. Tämä ei liity kasv.tieteeseen, mutta ohjeet olivat tällaiset ja melko yhteneväiset: fontti Arial, 12 pistettä, riviväli 1,5, marginaalit 2cm, laajuus 80 -120 sivua yms., jäsentely…<BR/><BR/>Varmaan on ajateltu oikeusturvaa, selkeyttä, asioitten helpottamista, mutta, mutta… <BR/><BR/>1) Eräs näistä ryhmän vetäjistä on opiskelijoitten erikoisesti inhoama. Hänelle 20 mm. tarkoittaa todella sitä, että 19 on liian vähän ja 21 liian paljon, ja hän todellakin mittaa marginaalit ja vaatii ne korjattavaksi!<BR/><BR/>2) Kun muotoa on tarpeeksi, kyllä se säätelee lopputulosta. Mitä olen väitöksiä kuunnellut, kyllä niissä lyöntivirheitä käydään läpi.<BR/><BR/>3) Kun meikäläinen opiskeli, sanottiin, ettei esitelmää ja gradua mitata viivoittimella.<BR/><BR/>4) Kaipaisin vapautta vähän muuhunkin. Esitin itse aikoinaan itselleni jotain sellaista aihetta kuin “hyönteisten seksielämä Linnén mukaan.” Hyvää tarkoittavat ohjaajat (he varmasti toimivat tosiaan sen mukaan, mitä pitivät minulle parhaimpana ratkaisuna) muuttivat aiheen muotoon “sääsken seksielämä kaikkien lähteitten mukaan”. Jälkeenpäin tuosta esittämästäni “aiheesta” on tehty parikin tunnettua tutkimusta.<BR/><BR/>Voi olla, että ymmärrän sen, että väitöskirjan tulee olla lujaa rakennusaihetta laajaan rakennukseen, jota tieteeksi kutsutaan, ja väitöskirjan on löydettävä paikkansa. Kaikki eivät voi tehdä kattoa.<BR/><BR/>Entäpä gradu? Eikö olisi mahdollista sallia jollekin taivaanrannan maalaamista leveällä pensselillä ja toiselle (ehkä sitten juuri sille varsinaiselle tutkijanalulle) pointillismia? Voi olla, että taivaanrannanmaalarille käy kuten heikäläisille käy, mutta varoittavan sanan jälkeen vastuu olisi tekijällä, ei ohjaajalla. <BR/><BR/>Äläkä hyvä mies lopeta plokia, minne minä sitten ruinaan 20 v. vanhoista frustraatioista. Minulla ei ole blokia, olen vitsaillut, että jonkunhan pitää muodostaa se yleisökin…Anonymousnoreply@blogger.com